Hyviä neuvoja terveyden ylläpitämiseksi liikunnalla

Suomessa tehdään paljon tutkimusta terveys- ja hyvinvointialalla. Tutkimusta tehdään mm. eri ikäluokkien keskuudessa sekä tutkimalla erilaisia sairauksia ja myös suun terveydenhuollossa. Terveystutkimus on hyvällä mallilla Suomessa, ja Suomea pidetäänkin monella terveydenhuollon alalla kärkimaana sekä edelläkävijänä. Etenkin alueellisissa yliopistokeskuksissa panostetaan terveyden tutkimiseen ja rahoitusta hyvinvointialan hankkeisiin saadaan aina EU:sta saakka. Hyvin usein tutkimusten tavoitteena on edistää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Tavoitteena voi olla myös tutkia sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tai kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluja. Terveystutkimus vaatii yleensä rahoitusta, hyvän asiantuntijoiden joukon sekä toisinaan myös testihenkilöitä, jotka osallistuvat tutkimukseen esimerkiksi vastaamalla lomakekyselyihin tai kokeilemalla uusia tuotteita tai lääkkeitä. Tutkimukseen voi sisältyä myös terveystarkastuksia, ravintohaastatteluja ja erilaisia liikunta- sekä unimittauksia. Tutkimuksesta riippuen osallistujat saatetaan valita satunnaisotannalla tai esimerkiksi ilmoittamalla lehdessä tutkimuksesta, johon haetaan vapaaehtoisia osallistujia.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys kiinnostaa

Suomessa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on huippuluokkaa. Myös terveystutkimus korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on pitkään ollut mielenkiinnon kohteena. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) on tutkinut korkeakouluopiskelijoiden terveyttä jo vuodesta 2000 lähtien noin neljän vuoden välein. Tutkimukseen osallistuvat ovat alle 35-vuotiaita perustutkintoa suorittavia suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Kyseinen terveystutkimus kartoittaa mm. opiskelijoiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Tutkimuksessa tutkitaan myös sosiaalista terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Tämän lisäksi tutkijoita kiinnostaa myös terveyteen liittyvät muut tekijät, kuten toimeentulo, opiskelu ja sosiaaliset suhteet. Viimeisimmän (v. 2016) YTHS:n tekemän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaiset korkeakouluopiskelijat kokevat pääsääntöisesti (yli 76 % vastanneista) fyysisen hyvinvointinsa hyväksi tai melko hyväksi. Vastanneista vain 66 % piti henkistä hyvinvointiansa hyvänä. Osa opiskelijoista (16 %) kärsi psyykkisistä oireista, kuten univaikeuksista, ahdistuneisuudesta tai jännittyneisyydestä. Yleisoireita, kuten päänsärkyä ja väsymystä, oli 14 % vastanneista ja vatsaoireita 10 % vastanneista.

YTHS:n terveystutkimus on varsin laaja. Tutkimuksessa selvitetään niin opiskelijoiden terveydentilaa, terveyspalveluita kuin terveyskäyttäytymistä ja muita terveyteen liittyviä asioita. Terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä selvitettiin mm. opiskelijoiden sairauksia ja oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista kertoi kärsivänsä 8 % vastanneista. Yleisimmin kyseessä oli lukivaikeus. Jopa 72 % vastanneista oli jokin lääkärin, psykologin tai hammaslääkärin toteama pitkäaikainen sairaus. Psyykkisiä vaikeuksia oli noin 30 % vastanneista. Yleisimpiä vaikeuksia olivat itsensä masentuneeksi tai onnettomaksi tunteminen, ylirasitus ja vaikeus keskittyä tehtäviin. Terveyskäyttäytymisen osalta hieman hälyttävänä voinee pitää sitä, että vuoden 2016 tulosten perusteella joka kymmenes opiskelija ei harrastanut kuntoliikuntaa. Vastanneista 26 % kertoi harrastavansa kuntoliikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa ja 34 % kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Opiskelijoilta kysyttiin myös toimeentulosta. Jopa 44 % vastanneista koki tulevansa varsin hyvin toimeen. Kuitenkin 16 % koki, että oma toimeentulo on epävarma ja niukka. Vastanneista 64 % oli ollut kokopäivätyössä viimeisen vuoden aikana.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydessä on parantamista

Vaikka korkeakouluopiskelijoiden terveyttä voidaan Suomessa pitää yleisesti hyvänä, on siinä myös joiltakin osin parantamisen varaa. Viimeisin opiskelijoiden terveyttä tutkinut terveystutkimus osoittaa, että Suomessa terveydenhuoltoala ylipäänsä ja opiskelijoille tarjolla olevat terveyspalvelut ovat varsin hyvällä tolalla. Myös suun terveydenhoitoa voidaan pitää hyvänä korkeakouluopiskelijoille. Huolestuttavana puolestaan voinee pitää sitä, että joka kymmenes opiskelija ei harrasta minkäänlaista kuntoliikuntaa. Korkeakouluissa on jo nyt panostettu paljon opiskelijoiden liikuntaan tarjoamalla mm. ryhmäliikuntaa ja salivuoroja huokeaan hintaan tai jopa ilmaiseksi. Siltikään kaikki opiskelijat eivät osallistu yliopistojen liikuntapalveluihin. Tärkeää olisi saada aktivoitua myös passiivinen 10 % joukko mukaan liikuntaan ja urheiluun. Aktiivinen elämäntapa auttaa jaksamaan paremmin arjessa, mikä myös parantaa oppimistuloksia.

YTHS:n teettämä terveystutkimus on erittäin laaja. Siinä kartoitettiin niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin terveyteen liittyviä asioita. Aineistoa on hyödynnetty myös myöhemmissä tutkimuksissa, kuin väitöskirjoissa, tutkimusraporteissa ja julkaisuissa. Tutkimus toteutettiin yhdistettynä paperi- ja internetkyselynä ja otantajoukkoon kuului yhteensä noin 10 000 opiskelijaa. Tutkimuksesta nousi esiin positiivisia tuloksia. Suuri osa opiskelijoista koki terveydentilansa hyväksi, mikä kertoo siitä, että niin terveydenhuollossa kuin esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntakasvatuksessa on onnistuttu. Henkinen hyvinvointi koettiin hieman huonommaksi, mikä saattaa johtua opiskelijoiden kiristyvästä taloudellisesta tilanteesta ja jatkuvasta stressin läsnäolosta monilla opiskelijoilla. Liikunta auttaa jaksamaan arjessa, mistä syystä positiivista on, että moni opiskelija harrasta kuntoliikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Suuri osa opiskelijoista kertoi myös harrastavansa hyötyliikuntaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat kokevat tarjolla olevat terveyspalvelut tarpeellisina ja hyvinä. Moni kertoi myös käyttäneensä palveluja.